Valinnan vapaus

Salakavala bakteeri pesiytyi sydänläppään

Erkki Mäkisen pitkittyneen iltakuumeilun syyksi paljastui lopulta sydänläpän tulehdus. Mäkinen sai vakavaan vaivaansa apua Taysin sisätautipoliklinikalta ja infektio-osastolta.

Nokialainen Erkki Mäkinen (59) oli valmistautumassa pyhien viettoon joulun alla vuonna 2015, kun hänelle nousi korkea kuume. Se hellitti yhtä nopeasti kuin tulikin, mutta uusiutui lievänä joka ilta.

– Minulla on todettu läppävuoto sydämessä, joten tuli mieleen, voisiko kuumeilu olla sen vuoksi vaarallista. Kävin jo lomalla yleislääkärissä, mutta tutkimuksissa ei löytynyt mitään, Mäkinen muistelee.

Kun arki ja työt alkoivat, kuumeilu jatkui iltaisin. Yöllä hikoilutti niin, että paitaa piti vaihtaa monta kertaa. Oireet laskivat työtehoa, vaikkei Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professuurin hoito fyysisesti raskasta olekaan.

– En tuntenut itseäni kauhean sairaaksi, enkä osannut ajatella, että kuumeeseen on aina joku syy. Tuumin, että tämä on nyt vaan kuumetta, ei sen enempää.

Suoraan petipotilaaksi

Kun syytä kuumeiluun ei löytynyt, Mäkinen sai työterveydestä lähetteen Taysin sisätautipoliklinikalle jatkotutkimuksiin. Ruokatorven kautta tehdyssä sydämen ultraäänitutkimuksessa selvisi, että sydänläppään oli kertynyt bakteerikasvustoa. Mäkinen siirrettiin infektio-osastolle.

Diagnoosiksi tuli bakteerin aiheuttama sydänläpän tulehdus. Kyseessä oli salakavala, niin sanottu subakuutti endokardiitti, joka voi aiheuttaa kuumeilua jopa kuukausien ajan ennen kuin diagnoosi selviää. Bakteeri pesiytyy erityisesti läppiin, joissa on synnynnäistä vikaa, kuten Mäkisellä läppävuotoa. Hoitamaton tulehdus voi johtaa sydänläpän vaurioitumiseen, sydämen vajaatoimintaan ja hengenvaaraan.

– Yllätyin, kun minut passitettiin suoraan petipotilaaksi. Seuraavat kaksi viikkoa sain suonensisäistä antibioottihoitoa neljän tunnin välein ympäri vuorokauden, Mäkinen kertoo.

Myös aivot ja hampaat kuvattiin. Kuvauksilla varmistettiin, ettei bakteeri ollut verenkierron mukana levittäytynyt muualle elimistöön, jossa se voisi aiheuttaa nivelkipuja, oireita keskushermostossa tai muutoksia ihossa. Ei onneksi ollut.

”Ystävällismielinen” bakteeri

Tulehduksen aiheuttajaksi paljastui bakteeriviljelyissä Granulicatella elegans -bakteeri, joka on sukua yleisemmälle streptokokkibakteerille. Antibioottihoidolla oireet lievenivät muutamassa päivässä, ja bakteeri saatiin lopulta nujerrettua.

– Kyseessä oli onneksi ”ystävällismielinen” bakteeri, joka elää yleensä suussa. Sen arveltiin joutuneen elimistööni, kun kävin suuhygienistin vastaanotolla ennen joulua, Mäkinen jatkaa.

Sairaalajakson jälkeinen sairausloma kesti neljä viikkoa, jonka aikana Mäkinen kävi Nokian terveyskeskuksessa kerran päivässä suonensisäisessä antibioottihoidossa. Tulehdus jätti arpikudosta sydänläppään, muttei vaurioittanut sitä.

Jotta vastaavaa ei tapahdu uudestaan, Mäkisen pitää suojautua uutta tulehdusta vastaan etukäteen koko loppuikäkänsä. Esimerkiksi ennen jokaista hampaisiin liittyvää toimenpidettä hänen täytyy pyytää hammaslääkäriltä ennaltaehkäisevä antibioottikuuri.

Proffa auttaa opiskelijoita

Professorin työrooli ei unohtunut edes sairaalassa, ja lääkäriopiskelijoille heltisi auliisti lupa harjoitella diagnoosin tekoa. Yksi pidemmälle ehtinyt opiskelija osui lähes oikeaan arvellessaan oireiden aiheuttajaksi sydänlihastulehdusta.

– Olen jonkin verran omassa työssäni seurannut tutkimusta, jossa selvitetään, kuinka lääketieteen opiskelijat harjoittelevat virtuaalipotilaan tutkimusta tietokoneohjelmalla. Siksi olin kiinnostunut näkemään, miten opiskelijat toimivat oikeassa tilanteessa ja tekevät haastatteluja.

Mäkinen kehuu Taysissa saamaansa hoitoa. Erityisesti hän vaikuttui asioihin tarttumisesta ja ammattitaidosta diagnoosin teossa. Myös infektio-osaston uudet tilat saivat kiitosta.

– Siellä oli suorastaan luksusolot, kun oli oma huone ja kaikki uutta.

Kaikki tarinat ›